20.04.2020

Koronaviruspandemiaa ja sen aiheuttamia kustannuksia ei voida hallita ilman testaamista ja nopeaa diagnosointia

‒ Sairauksien tehokas diagnosointi takaa potilaille oikean hoidon ja säästää kustannuksia. Tämä pätee myös COVID-19-tilanteessa, toteaa Labema Oy:n toimitusjohtaja Mohammed Benlakhdar.

In vitro -diagnostiikalla (IVD) tarkoitetaan kehon ulkopuolella tehtäviä testejä, jotka tehdään potilaan kehon kudoksista tai nesteistä. Testaamisella on keskeinen rooli selvitettäessä tautien tartuttavuutta ja levinneisyyttä.

‒ Sairauksien, kuten COVID-19-tartunnan, mahdollisimman nopea diagnosointi on aina tärkeää, jotta potilas saadaan mahdollisimman nopeasti oikeanlaiseen hoitoon. Helposti tarttuvien sairauksien kohdalla tehokkaalla testaamisella voitaisiin myös pienentää kuluja, joita syntyy, kun ihmisiä esimerkiksi eristetään varmuuden vuoksi, mainitsee Immuno Diagnostic Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Laakkonen.

Koronavirusta testataan kahdella eri menetelmällä riippuen siitä, diagnosoidaanko akuuttia infektiota vai tahdotaanko selvittää, onko henkilö ollut viruksen kantaja ja ehtinyt kehittää virukselle vasta-aineita. Molemmat menetelmät vaativat edistynyttä teknologiaa ja näytteenotto-osaamista.

‒ Akuuttia infektiota tutkitaan muun muassa PCR-menetelmällä. Testi tehdään nenästä otettavasta näytteestä. Laboratoriossa näytteestä mahdollisesti löytyneitä virusten geenejä monistetaan, ja tuloksia verrataan koronaviruksen geenikarttaan. Näin saadaan selville, onko sairastettava tauti juuri COVID-19-viruksen aiheuttama. Vasta-ainetestauksessa taas tutkitaan verinäytteitä, joista selvitetään, onko testattavan henkilön elimistö kehittänyt vasta-aineita elimistössä olleelle virukselle. Vasta-aineiden kehittymiseen kuluu kuitenkin pari viikkoa, joten testi ei anna luotettavia tuloksia ennen kuin tauti on usein jo käytännössä selätetty, kertoo Triolab Oy:n toimitusjohtaja Kai Rantanen.

Oikea hoito oikeaan aikaan

In vitro -diagnostiikan merkitys kasvaa koronaviruspandemian jälkeen. Sillä on tärkeä rooli terveydenhuollon tärkeiden tavoitteiden saavuttamisessa, eli sairauksien ennaltaehkäisemisessä ja oikean hoidon tarjoamisessa oikeille potilaille oikea-aikaisesti.

‒ Suomen väestön ikääntyessä terveydenhuollon kustannukset tulevat väistämättä nousemaan. In vitro -diagnostiikan avulla sairauksia löydetään aikaisemmin ja autetaan lääkäreitä hoitopolkujen suunnittelussa. Yksi kiinnostava in vitro -diagnostiikan käyttökohde on myös antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien tutkiminen. Ilman laboratorio-olosuhteita ja luotettavaa diagnostiikkaa on mahdotonta tutkia, mitkä bakteerit ovat vastustuskykyisiä millekin lääkeaineille, Benlakhdar pohtii.

In vitro -diagnostiikan osuus terveydenhuollon kokonaiskustannuksista on Suomessa alle kaksi prosenttia. Tämä on alle Euroopan keskiarvon.

‒ Yhteiskunnan kannalta on hölmöä jättää käyttämättä kehittyvän diagnostiikan tarjoamia mahdollisuuksia. In vitro -diagnostiikkaan sijoittamalla säästetään hoitokustannuksissa, ja siksi se tulisikin nähdä keskeisenä osana tulevaisuuden arvopohjaista terveydenhuoltoa, Rantanen sanoo.

‒ Vaikka COVID-19-pandemia on valtava tragedia, ovat viime viikot osoittaneet, että in vitro -diagnostiikkaa arvostetaan. Toivon, että sen näkyvyys ja arvostus hoitoketjun merkittävänä osana säilyvät myös pandemian jälkeen, Laakkonen tiivistää.

Labema Oy, Immuno Diagnostic Oy ja Triolab Oy ovat in vitro -diagnostiikan parissa työskenteleviä Sailab – MedTech Finland ry:n jäsenyrityksiä.