Lue Suomen Bioanalyytikoiden 7.2.2024 julkaisema tiedote

Laboratoriohoitajien työhyvinvointiin pitää panostaa 

Tehy-lehti uutisoi 25.1 laboratoriohoitajien muihin sote-ammattilaisiin verrattuna korkeasta työstressistä. Lisäksi laboratoriohoitajat kokevat vähiten sanavaltaa omaan työhönsä. Tulokset perustuvat Työterveyslaitoksen katsaukseen, joka kokoaa yhteen kahden työhyvinvointitutkimuksen tulokset yhdeltätoista hyvinvointialueelta.  

Suomen Bioanalyytikot pitää tuloksia erityisen huolestuttavana siitä syystä, että sote-uudistuksesta johtuvat muutokset alkavat realisoitua laboratoriotyössä muita sote-toimintoja myöhemmin mm. keskittämisen myötä. Näihin muutoksiin ollaan siirtymässä tilanteessa, jossa laboratoriohoitajat voivat lähtökohtaisesti aika huonosti. Tulevat muutokset vaativat työntekijöiltä motivaatiota ja valmiuksia. Stressaantuneelta ja vaikutusmahdollisuudet heikoksi kokevalta työntekijältä voi puuttua tarvittavia voimavaroja muutoksen vastaanottamiseen. 

On välttämätöntä, että työnantajat ja hyvinvointialueet kiinnittävät erityistä huomiota laboratoriohoitajien ja bioanalyytikoiden työhyvinvointiin ja työkyky johtamiseen. Muutosjohtamisessa laboratoriohoitajat ja bioanalyytikot on otettava mukaan suunnitteluun, jotta käytännön toteutus on työntekijöiden kannalta kestävä. Hoitopäätöksistä 70 % perustuu kliinisiin laboratoriotutkimuksiin, joten toimivat laboratoriopalvelut ovat koko terveydenhuollon toiminnan kannalta oleellisia. 

On todennäköistä, että tulosten taustalla vaikuttaa laboratorioalaa kurittanut koronauupumus. Monelle on voinut olla pettymys, että kuormitus ja työtahti eivät ole koronan jälkeen juurikaan helpottaneet. Tutkimusmäärät ja työn kuormitus ovat lisääntyneet. Näyttääkin siltä, että lisääntyneestä työmäärästä on tullut uusi normaali. 

Merkittävä työstressiä lisäävä seikka on myös paheneva pula bioanalyytikoista. Ala on lisännyt vetovoimaansa, mutta monet hakeutuvat pois alalta jo pian valmistumisen jälkeen. Korkea vaihtuvuus ja jatkuva alimiehitys heikentävät perehdytyksen laatua ja työstä palautumista. Työpaikoilla tilanne voi johtaa noidankehään, jossa vaihtuvuus vaan kiihtyy ja työn kuormitus edelleen kasvaa. 

Suomen Bioanalyytikot pitävät merkittävänä työhyvinvointiin liittyvänä asiana myös työn jaossa tapahtuneita muutoksia. Työvoimapulan takia enenevissä määrin laboratorioissa bioanalyytikon tehtäviä on tullut hoitamaan muita ammattilaisia. Tämä aiheuttaa uudenlaista eettistä kuormaa tarkkuutta vaativassa laboratoriotyössä, jos ei voi olla täysin varma, että tiimissä tehtävä työ on kaikilta osin suoritettu laadukkaasti. Laadukas laboratoriotyö edellyttää bioanalyytikon koulutusta ja sen mukanaan tuomaa osaamista sekä koko laboratoriotutkimusprosessin tuntemusta.  

Tärkeää on myös nähdä, että muutos on mahdollisuus. Tulevina vuosina laboratoriotyön kehittymisen myötä bioanalyytikoilta vaaditaan syvempää substanssiosaamista ja vaativan teknologian käyttötaitoja.Koulutustarjonnan on pysyttävä työelämän tarpeiden mukana. Bioanalyytikot tarvitsevat yliopistotasoisen jatkokouluttautumismahdollisuuden, jota Suomessa ei tällä hetkellä ole tarjolla. Koulutuksen tuomat urapolkumahdollisuudet lisäävät alan pitovoimaa ja ammattilaisten vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä. 

Hyvinvoiva Bioanalyytikko on Suomen Bioanalyytikot ry:n kuluvan vuoden teema. Suunnittelemme jäsenkyselyä, jossa selvitämme tarkemmin, mistä tätä alenema bioanalyytikoiden työhyvinvoinnissa johtuu. Tuloksia hyödynnämme koulutusten ja virkistystoiminnan suunnittelussa ja vaikuttamistoiminnassa työnantajien suuntaan. 

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Jenni Kalliomäki p. 044 237 0028

Järjestösihteeri Kaija Sopenlehto p. 050 302 6504